Simpukka Simpukankuori on veden symboli, joka liittyy hedelmällisyyteen, sillä vesi on hedelmällisyyden symboli ja simpukka on vesieläin. Simpukankuoresta kuuluvan äänen sanotaan symboloivan pyhää "Om"-ääntä, jonka uskotaan olevan luomisen ensimmäinen ääni. Siksi simpukankuorta puhalletaan ennen mitä tahansa rituaalia tai seremoniaa, koska se edustaa hyvää onnea ja merkitsee myönteisen tai suotuisan työn alkua.
Orkidea: Nimensä mukaisesti orkideat yhdistetään hedelmällisyyteen, rakkauteen ja kauneuteen. Valkoiset orkideat ilmaisevat yksinkertaisesti myötätuntoa.
Tähtianis: Anis auttaa kutsumaan apuun henkiä maagisessa työskentelyssä. Anista on kutsuttu viidentoista hyveen yrtiksi, sillä on myös suojeleva vaikutus.
Veriappelsiini: Appelsiinin oranssi väri liittyy hedelmällisyyteen ja siinä on ripaus tulielementtiä. Appelsiini liitetään myös ennustamiseen.
Laakerinlehti: Laakerinlehti voi auttaa avaamaan väylän fyysisen maailman ja henkimaailman välille. Se liittyy selvännäköön, enneuniin ja viisauteen. Laakerinlehti liittyy myös oikeudenmukaisuuteen.
Kuusi: Kuusi on yksi Suomalasista pyhistä puista. Pyhät puut olivat portteja ihmisten ja henkimaailman välillä. Kuusi kuvastaa suojelusta ja edesmenneiden viisautta.
Kataja: myös kataja on yksi pyhistä puista. Katajaa on pidetty hyvien voimien ja suojeluksen edustajana kautta aikojen. Siihen liittyy puhdistaminen, parantaminen ja se poistaa negatiivisuutta.
Tammi: Myös tammea on pidetty elävien ja kuolleiden maailmat yhdistävänä elämänpuuna.Tammi kätkee sisälleen maagista voimaa. Tammella on mahdollisuus tarjota ihmiselle ikuinen onni tai esimerkiksi ikuinen rakkaus. Sinikka Piippo mainitsee kirjassaan suomalaisen legendan, minkä mukaan Linnunrata on syntynyt kaadetun tammen tammenterhoista.
Näiden edellisten lisäksi laitoin liotusveteen mukaan yhden sentin kolikon houkuttelemaan vaurautta. Tulipas voimallinen pläjäys, olin oikein tyytyväinen.
Mieleen oli alkanut nousemaan ajatus vesielementin rummusta. En itse ole hirveästi sinisen ystävä, mutta turkoosi ja laguunin sini-,/ vihreä ovat oikein kauniita. Jostain ihan kuin laineiden äänikin alkoi kantautumaan korviin, valkoinen hiekka ja palmupuut, uijui, kuinka ihanaa täällä lumen ja pakkasen keskellä unelmoida sellaisesta.
Niin päätin värjätä nahkan turkoosin, limevihreän ja sinisen sekoituksilla. Värjäysprosessi on rummunvalmistumisessa jännittävin vaihe. Silloin näkee jo mikä tulee olemaan rummun väri ja kuviomaailma. Kalvon kiinnittäminen ja solmiminen kehikkoon on erittäin hikistä puuhaa, jälleen muutamia hikipisaroita virtasi pitkin naamaa. Se kuuluu asiaan ja on osa prosessia. Nauhat ja solmut asettuivat kyllä aikanaa kohdilleen ja rumpu valmistui!
Rummun kalvolla näkyi myös niin monessa rummussa näkyvä "rummun henki" opas, tai asukki, siellä se katselee vähän tuiman näköisenä. Rummun kalvolla saattaa nähdä myös paljon muuta "elämää".
Tulihan siitä niin kaunis ja upea rumpu, en tiedä laitanko myyntiin vai tuleeko siitä yksi omista rummuistani. Nyt muutaman päivän kuluttua rakentamisesta, värit ovat asettuneet kauniin turkoosin ja limevihreän, sekä syvemmän sinisen sekoitukseksi. Ne ovat kirkkaammat kuin näissä valokuvissa ja enemmän turkoosiin menevät, pienellä vihreän lisämausteella. Nahka on kuivanut tasaisesti ja rumpu soi oikein kauniisti, kun sitä vähän kostuttaa varovasti kostealla liinalla ensin. Näin kannattaa aina "viritellä" kuivalla pakkassäällä rummun nahkaa, muuten jokainen rumpu soi korkealta ja kimeästi kuin vanha kattilan kansi.
Asta / KorpinTiuku